Kirjasuositus - Olivier Norek - Talven Soturit

KIRJASUOSITUS – OLIVIER NOREK: TALVEN SOTURIT

Vuonna 1939 vain 3.5 miljoonan asukkaan asuttama pieni Suomen kansa, joutui aikansa suurvaltojen, erityisesti Saksan ja Neuvostoliiton pelinappulaksi. Soppaa oli keittämässä ja hämmentämässä myös Ranska, Englanti ja myös osaltaan Ruotsi. On hämmentävää, miten hyvin ranskalainen poliisitaustainen kirjailija Olivier Norek yli 80 vuotta tapahtumien jälkeen on onnistunut muuntamaan Suomen silloisten ihmisten tuskan, epäoikeudenmukaisuuden tunteen, pelon, päättäväisyyden, sisun ja itseään korostamattoman sankaruuden tekstiksi, kokonaiseksi romaaniksi. Ja millaiseksi! Tarina nappaa mukaansa ensimmäisiltä lehdiltä alkaen. Luin kirjan kolmena iltana, vaikka tapani mukaan aloitan lukemisen vuoteessa vasta lähempänä puolta yötä. Ei tullut uni silmään!

Talvisodan tarinat ovat Suomalaisille tuttuja. Myös lähes kaikki tietävät Simo Häyhän, edelleen maailman parhaana tarkka-ampujana tunnetun, fyysiseltä kooltaan pienen, mutta henkisiltä voimiltaan jättiläismäisen Rautjärveläisen miehen. Olin ennen tätä kirjaa lukenut kaiken Simo Häyhään liittyvän materiaalin ja aina vähän pettynyt, miten vähän hänen varsinaisesta taistelutoiminnastaan Kollaan rintamalla ja Ulismaisen korvessa oli kirjoitettu.

Norek on tehnyt valtavan taustatyön tapahtumien selvittämiseksi ja saanut myös apua nykyisiltä Simon toimintaa tunteneilta ja arkistoja penkoneilta Suomalaisilta. Omana Raamattunansa Norek pitää Hannu Narsakan dokumentaarista teosta Kollaan rintaman tapahtumista. Narsakka on omaan kirjaansa tutkinut arkistoja tarkkaan ja kirjannut luutnantti Juutilaisen, joka myös Marokon kauhuna tunnettiin, toimet Talvisodan aikana päivä päivältä omaan kirjaansa. Yksityiskohtaiset taistelukohtaukset, miten ja montako vihollista Simo vaiensi missäkin taistelussa, on kerrottu tarkkaan. Norekin tapa kuvata tätä kauheaa hurmehuuruista väkivaltaa on inhimillinen, miten Simo ja muut taistelijat kokivat sen aluksi ja miten järkyttävä väsymys, turtuminen ja kostomieliala valtaa taistelijoiden mielen loppumattomalta tuntuvassa koettelemuksessa.

Todella ansiokkaasti Norek kertoo myös tapahtumista naapurin puolella. Nämä kuvaukset perustuvat myös tunnettuihin faktoihin, mutta tuskinpa hän on löytänyt niin tarkkoja tapahtumakuvauksia kuin mitä kirjassa kerrotaan. Naapurin inhimillisten tunteiden kuvaaminen tekee teoksesta entistä jäntevämmän ja kokonaisvaltaisemman kuvauksen Talvisodan kauhuista.

Kirjassa keskiöön Simon ohella nousee myös Simon ystävät jo rauhanajoilta, Toivo, Onni, Pietari ja Leena, joka pelasti Simon hengen huomattuaan hänen saappaansa liikahtavan ruumiskasassa, johon Simo oli jo laitettu räjähtävän luodin osuttua hänen naamaansa Simon viimeisessä, vain 6 päivää ennen sodan loppumista käydyssä Ulismaisen korven taistelussa. Isossa roolissa on myös luutnantti Juutilainen, joka oli täysi alkoholisti, mutta äärimmäisen taitava ja kylmäverinen sotilas. Hän laittoi aina porukkansa ja myös itsensä kovimpiin paikkoihin, mutta selvisi koko sodasta vain muutaman hetken hänet rintamalla poispitäneellä käsivarsiosumalla. Juopon tuuria, niinhän sitä sanotaan.

Noret peilaa sopivan lyhyesti tapahtumat isoon viitekehykseen, miksi Suomi joutui sotaan, miten hänen oma kotimaansa petti Suomalaiset, mutta ei Ruotsalaisia. Ranskalaiset lupasivat lähettää joukkoja Suomen avuksi Ruotsin kautta, mutta oikeana taka-ajatuksena ei ollut auttaa Suomalaisia, vaan avun varjolla vallata Pohjois-Ruotsi ja estää Kiirunan rautamalmitoimitukset natsi-Saksaan. Onneksi Stalin ei ollut yhtä nokkela kuin Ruotsalaiset ja uskoi bluffin ja suostui rauhaan, vaikka hänen monet neuvonantajansa tiesivät tai aavistivat asioiden oikean laidan. Isä Aurinkoisen kanssa ei nimittäin niihin aikoihin sopinut olla eri mieltä, jos aikoi henkikultansa säilyttää. Kirjassa kuvataan myös sodanjohdon, erityisesti Mannerheimin ja Airon tuntemuksia. Rintamakomentajat ja kenraalit jäävät vähemmälle huomiolle, samoin kuin poliittiset päättäjät.

Sanalla sanoen kirja on loistava! Alkuteos oli suuri tapaus Ranskassa ja se sai paljon ansaitsemaan huomiota, sekä runsaasti erilaisia kirjallisuuspalkintoja. Suomentaja Susanna Tuomi-Giddings on tehnyt loistotyötä. Murreosuuksiin hän oli saanut apuja paikallisilta Rautjärveläisen puheenparren tuntijoilta. Ehdoton valinta joulupukin konttiin! Suosittelen enemmän kuin lämpimästi!!

Jone 14.11.2025